Tampereen XCM-finaalikisa jäi minulta väliin keulan jumiutumisen vuoksi. Keula oli Bergamontiin vaihdettu Trekin vanha keula, josta tykkään tukevan ajotuntuman vuoksi. Keula on reilun vuoden vanha ja ongelma tuli vähän yllättäen. Ihmettelin, kuinka ennen herkästi toiminut jousto muuttui koko ajan tahmeammaksi, mutta en osannut arvella siinä olevan vikaa, kun ulospäin ei näkynyt vuotoja. Ajoin tosi kovalla keulalla kaikki viimeiset kisat ja pyörä ei ollut enää nopea teknisillä pätkillä. Samoin huomasin kärsiväni enemmän pään ja käsien säryistä. Ennen Tampereen kisaan keula käytti enää pari senttiä joustosta, joten oli turha lähteä ajamaan täysjäykällä pyörällä maratonkisaa.
Kisan väliin jääminen harmitti, mutta toisaalta kaipasinkin jo taukoa pitkistä kisoista ja lähdimme sen sijaan Sulkavalle viikonlopun viettoon. Punkaharjulla sattui olemaan 4.10. Halkijuoksu-kilpailu, johon olen aiemminkin osallistunut kaksi kertaa. Kisa menee Punkaharjun vanhaa maisematietä lähdön ollessa Harjun Portin huoltoasemalta ja maalin Punkaharjun koululla. Matkavaihtoehtoina on joko 10 km tai 21 km, joista oli helppo tällä kertaa valita lyhyempi vaihtoehto. Matka oli ymmärtääkseni tasan 10 km, jota oli aiemmista vuosista tarkistusmitattu ja pidennetty hieman. Juoksin sen tänä vuonna aikaan 37,32 min, josta tuli parannusta aiemmin samalla pidennetyllä reitillä juostuun aikaan 19 s. Parantunut aika oli yllätys, koska fiilis kisassa ei ollut hyvä ja vasen jalka oli kauttaaltaan jumissa. Kiristynyt pohjelihas ja takareisi eivät vieneet askelta eteenpäin vaan jouduin raahaamaan jalkaa väkisin perässä. Sijoituin kovatasoisessa naisten kisassa kolmanneksi, jääden huimasta Meri Rantasen juoksemasta voittoajasta 35,19 reilun 2 minuuttia. Toiseksi kisassa sijoittui ikäsarjassaan Suomen kärkijuoksija Alisa Vainio. Olin omaan aikaani kuitenkin tyytyväinen, huomioiden reitin mäkisyyden ja siihen suhteutetun kilometrivauhdin.
Viikko Punkaharjun Halkijuoksun jälkeen osallistuin lauantaina 11.10. Jypsin järjestämään Jyväskylän kierto–kuntoajoon yhdessä Pauliina Pohjan kanssa, jossa ajettiin Jyväskylän vaihtelevia maastopolkuja noin 50 km välillä pysähdellen ja pitäen yhden pidemmän ruokatauon Viherlandiassa. Se oli tosi mukava tapahtuma, vaikka sää oli sateisen harmaa ja kastuimme pari kertaa oikein kunnolla. Onneksi lämpö pysyi pääosin yllä, enkä vilustunut, kiitos Pauliinalta saaduista kuivista sukista Viherlandiassa :)
Syyslevon lomassa olen ottanut ensimmäisen askeleen kohti unelmaani, nimittäin tavoitetta työllistää itseni joskus tulevaisuudessa kokonaan valmennus- ja kunto-ohjaustyön parissa. Sain Personal Trainerin paperit virallisesti kouraan syyskuun lopussa arvostetulta koulutustaholta Trainer4Youlta. Lähden alkuun varovaisesti liikkeelle pientä liikevaihtoa tavoitellen ja vähäisin investointikuluin. Virallisen Y-tunnuksen sain 14.10., ja nyt odottelen ennakkoperintärekisteriin listautumista. Liitin sivuilleni palveluhinnaston ja muutaman esimerkkituotteen, mutta minulta voi toki kysellä muunkinlaisia tarjouksia erityyppisiin valmennuksiin. Kohderyhmäksi otan kaikki elämäntapamuutoksiin ja liikkumiseen tähtäävät kansalaiset kuntopohjasta ja taustasta riippumatta. Ykkösosaamistani edustaa johonkin tavoitteeseen tähtäävät kuntoilijat ja urheilijat, joilla on jonkinlaista treenitaustaa takanaan. Myös kestävyysliikkujan voimaharjoittelun suunnittelu ja ohjaus on vahvaa osaamistani. Ravitsemuksesta olen oppinut vuosien varrella paljon ja pystyn auttamaan erityisesti aktiiviliikkujan ravitsemuksen suunnittelussa. Tarjoan lisäksi tekniikkavalmennusta juoksuun, hiihtoon ja pyöräilyyn. On muistettava, että yksilöohjauksessa saa paljon enemmän irti kuin perinteisissä ryhmävalmennuksissa, joissa palautetta ei ehditä antaa riittävän tarkasti ja yksilöllisesti.
On muuten vielä todettava, että kuivasta syksystä johtuen olen ajanut ennätyspitkään poluilla suuresti nauttien. Eilenkin kurvailin reilut puolitoista tuntia kuivia juurakkopolkuja pitkin uudella menopelillä. Hankimme nimittäin Juhan kanssa yhteisen Bergamontin 29 " Fastlane–täysjoustopyörän, joka tuli hieman liian myöhään ajatellen Tampereen väliin jäänyttä kisaa, mutta eiköhän se ole allani ensi kaudella ns. täpäriradoilla. On jännä juttu, että voimme käyttää samaa pyörää, vaikka pituuseroa meillä on 15 cm. Juha ajaa mielellään pienellä rungolla ja minua taas ei haittaa hieman liian iso runko, kunhan ajoasento ohjainkannattimen puolesta on sopiva. Olemme olleet tosi tyytyväisiä pyörän takajousitukseen, joka ei notku turhaan ja on ylämäessä tehokkaan tuntuinen. Hieman se on painavassa kunnossa, mutta pitää "laihduttaa" sitä talven aikana, niin ensi kesänä mennään kovaa :)
 |
| Karpalosuolla |
Syksyterveisin Sini
