Pylkön hiihdot 1.3. ja Oulun Tervahiihto 7.3.

Sää jatkuu jo kolmatta viikkoa vesikelinä, mutta ladut ovat pysyneet ihmeen hyvin hiihtokuntoisina Huhtasuolla. Onneksi ensi viikon puolella pitäisi tulla reilumpia yöpakkasia, mikä ylläpitäisi hiihtokelejä vielä maaliskuun ajan. Olen käynyt sitten viimeisen päivityksen Pylkön hiihdoissa 1.3. ja Oulun Tervahiihdossa 7.3.

Pylkön hiihdot olivat samalla Keski-Suomen pitkien matkojen piirinmestaruuskilpailut 20 km vapaalla. Lähdin mielelläni kisaan, sillä olin selättänyt edellisen viikon flunssa täysin ja olo oli pirteä ja hyvävoimainen. Samoin oli kiva, kun matkaa kisapaikalle tuli kotoa vain reilu tunti, joten kyseessä olivat melkein kotikisat. Päivä oli sumuinen ja latu kostea, mutta valkopohja Rossarini toimi taas luotettavasti vaikeissa olosuhteissa. Myös oma hiihtokunto tuntui hyvältä ja tunne lihaksissa oli jaksava koko kisan ajan. Reitti Pylköllä on todella tasainen ja nopea hiihdettävä, joten kisa ei kuormita niin paljoa kuin matkan pituus antaisi ymmärtää. Voitin kisan lähes kahdella minuutilla ja suorituksesta jäi luottavainen olo. Huomasin, miten paljon paremmin myös palauduin kisasta, kun sain startata täysin terveenä verrattuna edelliseen viikonloppuun.

Tulokset Pylkön hiihdoista: http://www.pylkonmaenyrittava.fi/wp-content/uploads/2011/03/PH2015_tulos.htm#NYL

Eilen kisattu Oulun Tervahiihto oli minulle jo neljäs osallistumiskerta ja samalla myös neljäs voitto tuosta kisasta. Kyseessä oli uudella reitilla kilpailtava 70 km mittainen janahiihto Utajärveltä Ouluun. Viime vuoteen verrattuna olosuhteet reitillä olivat erinomaiset ja ainoastaan muutamassa kuusikkokohdassa oli maata esillä. Samoin reitti oli hieman vaihtelevampi edelliseen verrattuna. Majoituimme Utajärvellä Merilän Kartanossa vain 5 km päässä kisan lähtöpaikasta. Majoitus oli erinomainen tavalliseen hotellimajoitukseen verrattuna ja rauhallinen huone mahdollisti hyvät yöunet.

Lähtöviivalla

Lauantain säätiedotukset tosin alkoivat vähän jännittämään ennen kisaa, johon ennustettiin lähes myrskylukemiin yltävää puuskaista tuulta. Lisäksi kisan aikana ennustettiin alkavan lumisateen, joka vaikeuttaisi suksivalintaa. Siispä menimme kisapaikalle ajoissa tunnustelemaan kahta valmiiksi voideltua suksiparia. Yöllä oli ollut muutama aste pakkasta ja latu olikin kovettunut ja kuivunut yllättävän paljon. Minulle oli voideltu vain muovipohjasukset, sillä keskipäivälle oli ennustettu useampi aste plussaa ja kosteaa lumi/räntäsadetta. Lähtö oli vasta 11.30, joten ajattelin sään ehtivän lämmetä reilusti plussalle ennen starttia. Sukset tuntuivat kohtuullisilta myös karkealla kovalla ladulla, joten emme alkaneet enää voidella mustapohjasuksia hätäpäissä vaan luotimme ladun kostuvan lisää kisan aikana. Kisan lähtöalue oli todella kapea, sillä se oli jouduttu siirtämään pois suunnitellulta järven jäältä normaalille ladulle. Takaa puhaltanut myötätuuli ja karkea lumi teki lähdöstä todella kovavauhtisen ja luistellessa oli oltava todella tarkkana kovissa nopeuksissa alkuruuhkassa. Kisan alku Korkalovaarassa sijainneeseen välikirimaaliin saakka oli todella nopeaa ja tulimme sinne paljon oletettua aikaisemmin. Onneksi varoitin huoltajaani Juhaa nopeasta kelistä ja hän ehti ajoissa sinne antamaan minulle vaihtopullon. Välikirissä 33 km kohdalla johdin seuraavana tulevaa naista Maija Oravamäkeä reilut 5 minuuttia.

Korkalovaarassa letkaa vetämässä

Reilun aikaeron turvin saatoin jatkaa turvallisin mielin hiihtoa tasaisella vauhdilla enempiä repimättä. Korkalovaarassa takanani seurasi näköjään useampikin mieshiihtäjä. Keli muuttui radikaalisti Korkalovaaran jälkeen ja alkoi sataa räntää vaakatasossa kovan tuulen säestämänä. Märälle voideltu sukseni alkoi toimia paremmin lopussa, joten koin pääseväni vähän alkua helpommalla. Se oli kisan puolivälin jälkeisessä vaiheessa henkisesti tärkeää ja sain luottamusta jaksamiseeni loppuun saakka rajusta kelistä huolimatta. Oma juomapullo painoi selässä, mutta oli hyvä että olin ottanut sen mukaan, sillä join molemmat pullot tyhjäksi. Nestettä plussakelissä menee aina pakkaskeliä enemmän ja sen osaan jo ottaa huomioon. Viimeiset 15 km tuntuivat todella pitkiltä rajussa tuulessa ja lihakset alkoivat kylmentyä kilpapuvun kastuttua läpimäräksi sateessa. Hiihtolasien kanssa ei nähnyt mitään mutta ei juuri ilmankaan. Ehdin vain ajatella, että keli oli suorastaan leppoisa verrattuna viime vuotiseen Lapponian päätösmatkaan Karra-Huikoseen, kun tunturissa tuuli ihan eri tavalla.

Maaliviivan ylitys tuiskussa

Tervahiihdosta jäi luottavainen olo omaan kuntoon ja palautuminen lähti heti loistavasti käyntiin. Uskon, että hyvällä etukäteistankkauksella kisaan ja kisanaikaisella riittävällä energian saannilla on vaikutuksensa nopeaan palautumiseen erityisesti pitkästä suorituksesta. Tankkasin kahtena edeltävänä päivänä Squeezyn tankkausjuomalla pari kertaa päivässä ja kisan aikana nautin juomapulloon sekoitettua Squeezyn drink-geeliä ja lopussa punaisia Super-geelejä. Setti toimi taas loistavasti energiaa antaen ilman minkäänlaisia vatsanväänteitä.

Tervahiihdon tulokset NYL 3 parasta:

1. 3001 Sini Alusniemi 3:00:27,6 +0,0
2. 3263 Maija Oravamäki 3:19:17,9 +18:50,3
3. 3008 Anni Angeria 3:27:38,5 +27:10,9

Nyt vietän pari kisatonta viikonloppua ennen Rukan SM-hiihtoja maaliskuun viimeinen viikonloppu. Olemme matkustaneet nyt lähes joka viikonloppu johonkin päin Suomea, joten kotona vietetyt pari viikonloppua ovat rentouttavia. Samalla saan elvytettyä nopeusominaisuuksia Rukaa varten, kun taukoa tulee pitkistä hiihdoista.