Vuodenvaihde oli minulle todellista
pohdinnan aikaa, kun mietin uutta suuntaa määräaikaisen
työsuhteeni päätyttyä joulukuun puolessa välissä.
Asiaa mietittyäni rohkaistuin ja päätin herättää
henkiin jo pidemmän aikaa kyteneen haaveni hyvinvointialalle
suuntautumisesta. Niinpä ilmoittauduin Trainer4youn järjestämään
helmikuun alussa alkavaan personal trainerin koulutusputkeen, joka
koostuu hyvinvointivalmentaja, kuntosalivalmentaja ja personal
trainer- koulutusosuuksista. Tulevaisuuden haaveenani on päästä
jakamaan vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana mieleeni kertynyttä
hiljaista tietoa urheiluharjoittelun ja treenaamisen
mielenkiintoisista lainalaisuuksista. Päätöstäni
helpotti osaltaan se, että oma kasvatustieteellinen ja
aikuispedagoginen taustakoulutukseni toimii hyvänä pohjana
trainerin työssä, joka on aikuisten ohjaamista ja
valmentamista. Toisaalta tavoittelen työtä, joka
mahdollistaisi hieman vapaamman otteen oman päivän
rytmittämisen suhteen, jolloin treenaaminen ei jäisi aina
myöhäiseen iltaan, niin kuin klo 8-16.15 työssä
ollessani väistämättä käy.
Mennyt lumeton talvi on vaatinut
improvisaatiota myös treenaamisessa. Sen jälkeen, kun lumet
sulivat jouluaattona Jyväskylän tienoilta, olen tehnyt
paljon pyöräily- ja juoksuharjoituksia sekä
voimaharjoittelua n. 1 krt/vko. Innovatiivisuutta on saanut käyttää
erityisesti kovien laatuharjoitusten toteuttamisessa, kun vuoroin
sohjoinen ja liukas tienpinta on hankaloittanut tyypillisten treenien
toteuttamista. Minulla on nastarenkaat ainoastaan
"kauppakassipyörässäni", jolla kuljetan
Eetua myös turvaistuimessa, minkä vuoksi en ole liukkailla
keleillä ajellut maastossa vaan tyytynyt lyhyisiin muutaman
kilometrin mittaisiin hyötyajoihin. Muutamana sulana päivänä
kävin tosin ajamassa maastossakin latupohjia pitkin uudella
Bergamontillani parin tunnin mittaisia peruslenkkejä.
Olosuhteista johtuen olen viime aikoina
tehnyt muutaman laadukkaan tehoharjoituksen juosten. Olen hyödyntänyt
niissä lähialueen Pupuhuhdan mäkeä, jonne pääsee
kiipeämään viidestä eri suunnasta maun mukaan
joko pitkään tai jyrkkään ylämäkeen.
Pisin nousu kestää kovalla vauhdilla juosten reilun 5 min
ja lyhyestä mutta jyrkästä suunnasta noustuna 2
min.Vetelin noita nousuja yhteensä kuusi kertaa eri suunnista
juosten vk-mk sykkeillä. Toisenlaisen juoksuharjoituksen
toteutin viikon päästä viereisessä Vesitornin
mäessä, kun juoksin ylös menevää huoltotietä
pitkin 6x2,5 min anaerobisella kynnyksellä. Minulle on ihan sama
teenkö kovat harjoitukset hiihtäen, juosten tai pyöräillen,
sillä kaikissa lajeissa saan laitettua itseni yhtä ahtaalle
ja suoritustekniikka pysyy hyvänä. Pidän itseäni
kolmen kestävyyslajin "moniottelijana", sillä
pystyn kilpailemaan kaikissa lajeissa hyvällä tasolla.
Pyöräilyn ja hiihdon suoritustaso on minulla aika lailla
tasavahva ja juoksun hieman niitä heikompi, mutta kuitenkin
kelvollinen. Viime keväänä juoksin koko
urheiluhistoriani parhaita aikoja kisoissa myös omaksi
yllätyksekseni, esimerkiksi juhannuksena juostun Kiimasen
Savulenkin (jonkin verran mäkiä sisältävä
hiekka- ja kärrytie) 10 km aika 37,00 min pisti miettimään,
mistä ammensin edellisvuosiin verrattuna niin hyvän
tulosparannuksen.
Teen kovat harjoitukset myös
pyöräkisakaudella monesti juosten tai sauvarinteenä.
Jos juoksu- ja pyöräkisoja on säännöllisesti,
en tee niiden lisäksi muita kovia harjoituksia vaan keskityn
omilla lenkeillä matalatehoiseen peruskestävyyteen
palautumisen varmistamiseksi. Mikäli kisoja ei ole säännöllisti
teen omia kovia harjoituksia eri tavoin mm. tasavauhtisina n. 10 km
mittaisina vk-juoksuina mäkisessä maastossa,
vetotyyppisesti esim. 6x4 min ylämäkivetoina tai 3x8-10 min
mittaisina pidempinä mutta vastaavasti hieman matalampitehoisina
vetoina. Keväisin hiihtokisoista palauteltuani teen saman
tyyppisiä vetoja myös pyörällä, jotta jalat
tottuvat siirtämään voimaa myös polkimille.
Pyöräkisojen alettua teen ainoastaan lyhyitä spurtteja
pyörällä ja jätän pidemmät vedot
kokonaan pois. Mäkiä tosin ajan paljon melkein jokaisella
maastolenkillä, jolloin jalkojen voima pysyy sitä kautta
kunnossa.
Lumien tultua teen kovat harjoituksen
aina suksilla. Yleensä vetotyyppisesti joko 5-6x4-5 min tai
3x8-10 min mittaisina vk-mk alueen vetoina. Lähes aina hyödynnän
kovat nousut vedoissa, ellei keli ole muutoin todella hidas. Jos
hiihtokisoja on joka viikonloppu, teen kovan harjoituksen viikolla
ainoastaan, jos oloni on palautunut. Pitkien kisojen jälkeen en
tee ainakaan viikkoon mitään kovaa, ainoastaan palauttavaa
todella kevyttä hiihtoa. Muutoinkin olen maltillinen
hiihtovauhdin kanssa pk-lenkeillä, jotta niistä tulee
oikeasti palauttavia harjoituksia.
Kovat treenit muodostavat harjoitteluni
rytmitysrungon, jonka perustalta rakennan muun sisällön.
Muu harjoittelu koostuu 1-2,5 t mittaisista pk-harjoituksista, 1-2
krt viikossa tekemästäni voimaharjoituksesta ja pk-lenkkien
aikana tekemistäni nopeusvedoista, yleensä 10x10-30 s. Olen
"ylipitkien" harjoitusten suhteen laiska ja teen yli 2,5 t
mittaisia lenkkejä harvoin, korkeintaan 1 krt/kk. Toisaalta
minulle tulee normaaleiden harjoitusten lisäksi joka arkipäivä
n. 10 km hyötypyöräilyä, joka raskaissa
talviolosuhteissa ja poikaa turvaistuimessa kuljettaen tekee 30-40
min. Teen varsinaisen treenin kerran päivässä ja
hyötypyöräilystä muodostuu tavallaan toinen kevyt
treeni. Niinpä treeniä minulle kertyy arkisin 1,5-3 t, jos
mukaan lasketaan hyötyajot. Pyrin pitämään yhden
lepopäivän viikossa, jolloin pyöräilen
korkeintaan kauppareissun.
Minun vahvuutenani maastolajeissa on
hyvät voimatasot, jotka kehittyvät lähes vaivihkaa
kuljettaessani joka päivä reilun 13 kg painoista
"lisäpunttia"☺ turvaistuimessa tai pyörän
peräkärryssä. Usein lisäpainona on vielä
reilut kauppaostokset joko selkärepussa tai kärryn
peräkontissa. Näihin kun yhdistyvät vielä
lumipöperö, kova pakkanen ja nastarenkaat vaaditaan
reisiltä jo aika paljon. Saadakseni olla mahdollisimman paljon
poikani kanssa teen pyöräilyn lajivoimaharjoituksia monesti
Eetua kuljettaen tai mieheni lähtee Eetun kanssa pyörällä
mukaan juoksulenkeilleni. Hieman soveltamalla ja mielikuvitusta
käyttämällä saamme olla perheen kanssa
mahdollisimman paljon yhdessä.
Improvisoiden Sini
